Paavali kirjoitti roomalaisille – ja meille kaikille – miten uskosta saa pelastusvarmuuden. Pelastusvarmuus tarkoittaa sitä, että voimme luottaa Jumalan lupaukseen ikuisesta taivaspaikasta.
”Koska me siis olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meillä on rauha Jumalan kanssa meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta myös olemme uskossa saaneet pääsyn tähän armoon, jossa me nyt olemme, ja meidän kerskauksemme on Jumalan kirkkauden toivo.
Eikä ainoastaan se, vaan meidän kerskauksenamme ovat myös ahdistukset, sillä me tiedämme, että ahdistus saa aikaan kärsivällisyyttä, mutta kärsivällisyys koettelemuksen kestämistä, ja koettelemuksen kestäminen toivoa; mutta toivo ei saata häpeään; sillä Jumalan rakkaus on vuodatettu meidän sydämiimme Pyhän Hengen kautta, joka on meille annettu.
Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä. Tuskinpa kukaan käy kuolemaan jonkun vanhurskaan edestä; hyvän edestä joku mahdollisesti uskaltaa kuolla.
Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.
Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta.
Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut;
emmekä ainoastaan sovitetut, vaan vieläpä on Jumala meidän kerskauksemme meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta me nyt olemme sovituksen saaneet.”
Room. 5: 1-11
Paavali käytti sanaa ’kerskaus’ mutta itse käytän sanaa ’kiitollisuus’, kun on puhe Jumalan armosta, jonka Jeesus sovitti meille kaikille ristillä, vaikka kukaan ihminen ei sitä ansaitse omilla teoillaan.
Usko vanhurskauttaa ihmisen, mutta se ei tee ketään täysin synnittömäksi, vaikka vanhat synnit saammekin anteeksi Jeesuksen sovituksen kautta. Ihmisellä on aataminaikainen perisyntiluonto ja me kaikki elämme langenneessa maailmassa elämämme loppuun saakka. Kiusauksia tulee ja joudumme taistelemaan niitä vastaan tämän tästä. Jokainen voitto Pyhässä Hengessä kirkastaa meitä, mutta siitä huolimatta emme ole täysin synnittömiä.
Paavali kirjoitti, että ’kun me vielä olimme syntisiä’, tarkoittaa sitä, että silloin kun me vielä olimme armosta osattomia. Kenestäkään uskovasta ei tule hetkessä enkeliä, vaan uskon tie on kasvun tie loppuun asti. Edes Herramme Jeesus Kristus ei ottanut kunniaa itselleen, vaikka hän oli synnitön, vaan hän sanoi, että vain Jumala on hyvä. Miten siis kukaan meistä tavallisista ihmisistä voisi luulla olevansa puhdas pulmunen?
Edellä mainittu asia valkeni minulle selkeästi, kun näin Jeesuksen kasvot. Vaikka en ole vuosikymmeniin tehnyt tietääkseni mitään konkreettista ’synnin tekoa’, siitä huolimatta koin nöyryyttä Jeesuksen puhtauden edessä. Ei kukaan meistä yllä hänen tasolleen, vaikka ihmiset joskus luulevat niin. Raamatussa sanotaan, että kaikkien luotujen on polvistuttava hänen edessään viimeisenä päivänä. Sellainen tunne tulee kun Jeesuksen näkee, eikä hän painosta siihen, vaan se tulee luonnostaan hänen pyhyytensä edessä. Siitä huolimatta, että hän on meitä korkeampi, hän on lempeä meitä kohtaan.
Jos joskus olet tuntenut liikutusta luonnon kauneuden ja rauhan edessä, liikutuksen tunne on paljon suurempi pyhän Jeesuksen edessä.
Sinäkin saat olla Jumalan armon suojeluksessa, jos otat Jeesuksen elämäsi Vapahtajaksi. Saat pelastusvarmuuden, joka kantaa viimeisenkin rajan yli tuonpuoleiseen, sitten kun sen aika on. Maailman tapahtumat näyttävät siltä, että Jeesuksen tuloon ei ole enää pitkä aika. Jos liityt uskossa Jeesuksen taivaalliseen perheeseen, sinun ei tarvitse pelätä sitä päivää.
Ole siunattu ja ota vastaan Herran rauha.
JEESUS - maailman ainoa Vapahtaja 