Keskinäisestä kunnioituksesta

Keskinäisestä kunnioituksesta

Paavali kirjoitti ihmisten keskinäisestä kunnioituksesta parisuhteessa, vanhemmuudessa ja työelämässä.

”Ja olkaa toinen toisellenne alamaiset Kristuksen pelossa.

Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niinkuin Herralle; sillä mies on vaimon pää, niinkuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja.

Mutta niinkuin seurakunta on Kristukselle alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset.

Miehet, rakastakaa vaimojanne, niinkuin Kristuskin rakasti seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta, saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan, jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista, vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.

Samalla tavoin tulee myös miesten rakastaa vaimojansa niinkuin omia ruumiitaan; joka rakastaa vaimoansa, hän rakastaa itseänsä. Sillä eihän kukaan koskaan ole vihannut omaa lihaansa, vaan hän ravitsee ja vaalii sitä, niinkuin Kristuskin seurakuntaa, sillä me olemme hänen ruumiinsa jäseniä.

”Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.”

Tämä salaisuus on suuri; minä tarkoitan Kristusta ja seurakuntaa.

Mutta myös teistä kukin kohdaltaan rakastakoon vaimoaan niinkuin itseänsä; mutta vaimo kunnioittakoon miestänsä.

Lapset, olkaa vanhemmillenne kuuliaiset Herrassa, sillä se on oikein.

”Kunnioita isääsi ja äitiäsi” – tämä on ensimmäinen käsky [toinen], jota seuraa lupaus – ”että menestyisit ja kauan eläisit maan päällä”.

Ja te isät, älkää kiihottako lapsianne vihaan, vaan kasvattakaa heitä Herran kurissa ja nuhteessa.

Palvelijat, olkaa kuuliaiset maallisille isännillenne, pelossa ja vavistuksessa, sydämenne yksinkertaisuudessa, niinkuin Kristukselle, ei silmänpalvelijoina, ihmisille mieliksi, vaan Kristuksen palvelijoina, sydämestänne tehden, mitä Jumala tahtoo, hyvällä mielellä palvellen, niinkuin palvelisitte Herraa, ettekä ihmisiä, tietäen, että mitä hyvää kukin tekee, sen hän saa takaisin Herralta, olkoonpa orja tai vapaa.

Ja te isännät, tehkää samoin heille, jättäkää pois uhkaileminen, sillä tiedättehän, että sekä heidän että teidän Herranne on taivaissa ja ettei hän katso henkilöön.”

Ef. 5: 21-33, 6: 1-9


Näissä Paavalin ohjeissa on sanamuotoja, joita voi nykyihminen ymmärtää väärin. Kuten, että vaimojen tulee olla ”alamaisia” miehilleen. Se tarkoittaa enemmänkin kunnioitusta, sillä miehet tarvitsevat sitä pitääkseen hyvää huolta perheestään. – Poikkeuksena sellaiset miehet, joilla ei ole hyvää moraalia. – Se ei tarkoita sitä, että naisia saisi väärällä tavalla alistaa.

Paavali vertaa miestä ja hänen perhettään Kristukseen ja seurakuntaan. Se ei tarkoita sitä, että vain mies olisi Jumalan kuva. Kun tarkemmin ajattelee, Paavali asettaa miehen vaativaan asemaan, että miehen tulee olla uhrautuvainen perheensä eteen aivan kuin Jeesus oli meidän syntisten eteen. Ei se tietystikään tarkoita asettumista ristille kuten Jeesus, vaan se tarkoittaa perheen suojelemista ja huolenpitoa. Paavali kirjoitti, että miesten tulee rakastaa vaimojaan kuten itseään, käytännössä se tarkoittaa sitä, että mies ei saa olla itsekäs.

Lasten kunnioitus vanhempia kohtaan on tärkeää, sillä vanhemmat ovat ensimmäiset auktoriteetit lapsen elämässä ja jos lapsi osaa kunnioittaa vanhempiaan, hän osaa myös kunnioittaa koulussa opettajia, aikuisena työpaikan pomoa ja yhteiskunnan lakeja.

”Herran kurissa ja nuhteessa” kasvaminen tarkoittaa, että lapset oppivat kunnioittamaan Jumalan ja vanhempien sääntöjä ja hyvää moraalia. Rajoja ja rakkautta lapset tarvitsevat kaikkina aikoina. Tosin nykyisin jo ymmärretään, että suora käskysana on lapsen kehitykselle parempi kuin moittiva nuhtelu, joka vain särkee itsetuntoa. Jos lapsi oppii kunnioittamaan vanhempiensa elämänviisautta, hän kulkee aikuisena oikeita polkuja ja menestyy elämässä. Monet vääriä polkuja kulkeneet ovat kuolleet nuorina, tuhoten itse omaa elämäänsä.

Palvelijoilla voi ajatella tarkoitettavan kaikkia työntekijöitä, joilla on työnjohtansa. Nykyaikana ei tarvitse ”pelolla vavista” työnjohdon edessä, tai sellainen mahdollinen tilanne vaatisi jo oikeudenkäsittelyä. Tässäkin tarkoitetaan pääasiassa kunnioittavaa asennetta työnantajaa ja työtä kohtaan. Nykyisinkin on sellaisia työntekijöitä, jotka esiintyvät ahkerina kun pomo näkee ja muulloin lusmuilevat. Sitä Paavali tarkoittaa ’silmänpalvelijoilla’. Täytyy muistaa, että Herra näkee kaiken, vaikka pomo ei näkisikään. ”Joka pienessä on uskollinen, on paljossakin uskollinen”.

Paavali toteaa, ettei Herra katso henkilöön. Se tarkoittaa, että kaikki ovat Herran edessä saman arvoisia; sekä palvelijat että isännät, naiset ja miehet, lapset, vanhemmat ja isovanhemmat. Vain usko tai uskottomuus erottaa lampaat vuohista viimeisenä päivänä.

Toivon kaikille keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä,

sekä Jumalan johdatusta lähimmäisenrakkauteen.

Foreman and employee showing mutual workplace respect