Viime artikkelissa Paavali varoitti vaarallisesta purjehduksesta, mutta laivanisäntä ja perämies päättivät jatkaa matkaa. Paavalin varoitus oli aiheellinen, kuten lääkäri Luukas seuraavassa kirjoittaa.
”Ja kun etelätuuli alkoi puhaltaa, luulivat he pääsevänsä tarkoituksensa perille, nostivat ankkurin ja kulkivat aivan likitse Kreetaa.
Mutta ennen pitkää syöksyi saaren päällitse raju tuuli, niin sanottu koillismyrsky. Kun laiva ryöstäytyi sen mukaan eikä voinut nousta tuuleen, jätimme sen valtoihinsa ja jouduimme tuuliajolle.
Ja päästyämme erään pienen, Klauda nimisen saaren suojaan me töintuskin saimme venheen korjuuseen. Vedettyään sen ylös he ryhtyivät varokeinoihin ja sitoivat laivan ympäri köysiä, ja kun pelkäsivät ajautuvansa Syrtteihin, laskivat he purjeet alas, ja niin he ajelehtivat.
Mutta kun rajuilma ankarasti ahdisti meitä, heittivät he seuraavana päivänä lastia mereen, ja kolmantena päivänä he omin käsin viskasivat mereen laivan kaluston.
Mutta kun ei aurinkoa eikä tähtiä näkynyt moneen päivään ja kova myrsky painoi, katosi meiltä viimein kaikki pelastumisen toivo.
Kun oli oltu kauan syömättä, niin Paavali nousi heidän keskellään ja sanoi:
’Miehet, teidän olisi pitänyt noudattaa minun neuvoani eikä lähteä Kreetasta; siten olisitte säästyneet tästä vaivasta ja vahingosta.
Mutta nyt minä kehoitan teitä olemaan rohkealla mielellä, sillä ei yksikään teistä huku, ainoastaan laiva hukkuu.
Sillä tänä yönä seisoi minun tykönäni sen Jumalan enkeli, jonka oma minä olen ja jota minä myös palvelen, ja sanoi:
’Älä pelkää, Paavali, keisarin eteen sinun pitää menemän; ja katso, Jumala on lahjoittanut sinulle kaikki, jotka sinun kanssasi purjehtivat’.
Olkaa sentähden rohkealla mielellä, miehet; sillä minulla on se usko Jumalaan, että niin käy, kuin minulle on puhuttu.
Mutta jollekin saarelle meidän täytyy viskautua’.”
Ap.t. 27: 13-26
Herra kouluttaa, mutta ei hylkää. Ensin Paavali ei totellut Pyhän Hengen varoitusta mennä Jerusalemiin ja joutui vankeuteen kahdeksi vuodeksi. Sitten laivan miehistö ei totellut Paavalin varoituksia (jotka tulivat ehkä Pyhän Hengen kautta) myrskystä ja epätoivo iski myrskyn kourissa. Me ihmispoloiset olemme joskus liian itsepäisiä ja siitä tulee seurauksia. Jumala näkee kaiken ja hänen varoituksistaan viisas ottaa vaarin ja säästyy ikäviltä seurauksilta. Pyhä Henki ei koskaan erehdy tai johda harhaan.
Jos ihmisen oma ylpeys sanoo mielessään näin: ’Minäpä tiedän paremmin kuin Jumala’, silloin pitäisi pysähtyä ja muistaa kuka on Kaikkivaltias, meitä viisaampi ja vahvempi. Hänen tahtonsa on aina meidän, sinun ja minun, omaksi parhaaksemme. Luota Herran ohjaukseen aina ja kaikessa ja hän tasoittaa tiesi.
Tässä tarinassa vahvistuu myös se Raamatussa kerrottu asia, että paaston aikana ihminen näkee Jumalan näkyjä paremmin kuin muulloin. Joku ateisti väittäisi niitä heikkouden houreiksi, mutta eivät ne sitä ole, koska, kuten tässäkin tarinassa, enkelin sanat käyvät toteen myöhemmin. Jumalan Sana on totuus.
JEESUS - maailman ainoa Vapahtaja 