Paavali ja Barnabas kävivät julistamassa sanaa ensin Ikonionissa juutalaisten synagoogassa, jossa suuri joukko juutalaisia ja kreikkalaisia uskoi. He tekivät tunnustekoja ja puhuivat siellä rohkeasti, mutta kun pakanat ja juutalaisten hallitusmiehet aikoivat kivittää heidät, he joutuivat pakenemaan Lystraan ja Derbeen.
”Ja Lystrassa oli mies, joka istui siellä, hervoton jaloistaan ja rampa äitinsä kohdusta saakka, eikä ollut koskaan kävellyt. Hän kuunteli Paavalin puhetta. Ja kun Paavali loi katseensa häneen ja näki hänellä olevan uskon, että hän voi tulla terveeksi, sanoi hän suurella äänellä:
’Nouse pystyyn jaloillesi’. Ja hän kavahti ylös ja käveli.
Kun kansa näki, mitä Paavali oli tehnyt, korottivat he äänensä ja sanoivat lykaoniankielellä:
’Jumalat ovat ihmishahmossa astuneet alas meidän luoksemme’.
Ja he sanoivat Barnabasta Zeukseksi ja Paavalia Hermeeksi, koska hän oli se, joka puhui. Ja kaupungin edustalla olevan Zeuksen temppelin pappi toi härkiä ja seppeleitä porttien eteen ja tahtoi väkijoukon kanssa uhrata.
Mutta kun apostolit Barnabas ja Paavali sen kuulivat, repäisivät he vaatteensa ja juoksivat ulos kansanjoukkoon, huusivat ja sanoivat:
’Miehet’, miksi te näin teette? Mekin olemme ihmisiä, yhtä vajavaisia kuin te, ja julistamme teille evankeliumia, että kääntyisitte noista turhista jumalista elävän Jumalan puoleen, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaikki, mitä niissä on. Menneitten sukupolvien aikoina hän on sallinut kaikkien pakanain vaeltaa omia teitänsä; ja kuitenkaan hän ei ole ollut antamatta todistusta itsestään, sillä hän on tehnyt teille hyvää, antaen teille taivaasta sateita ja hedelmällisiä aikoja ja raviten teidän sydämenne ruualla ja ilolla’.
Näin puhuen he vaivoin saivat kansan hillityksi uhraamasta heille.
Mutta sinne tuli Antiokiasta ja Ikonionista juutalaisia, ja he suostuttivat kansan puolellensa ja kivittivät Paavalia ja raastoivat hänet kaupungin ulkopuolelle, luullen hänet kuolleeksi.
Mutta kun opetuslapset olivat kokoontuneet hänen ympärilleen, nousi hän ja meni kaupunkiin. Ja seuraavana päivänä hän lähti Barnabaan kanssa Derbeen.”
Ap.t. 14: 8-20
Tänäkin päivänä on ihmisiä, jotka erehtyvät luulemaan, että jotkut kristityt omassa voimassaan parantavat sairaita. Voima tulee aina Jumalalta, eikä kiitosta saa ottaa itselleen Jumalan töistä.
Paavali näki, että rammalla miehellä oli usko, jotta hän voi parantua. Tämä on hyvä ymmärtää, ettei Jumala voi parantaa heitä, joilla ei ole uskoa Jumalaan, Jeesukseen ja Pyhään Henkeen. Parantuminen täytyy ottaa uskossa vastaan suoraan Jumalalta, jos haluaa saada ihmeparantumisen. Paavali sanoi suurella äänellä: ’Nouse pystyyn jaloillesi’. Monet evankelistat käyttävät tätä keinoa, että komentavat suureen ääneen parannusta, mutta on hyvä ymmärtää, että niin tehdään parannettavan henkilön uskon takia, ei Jumalan takia, sillä Jumala kuulee jopa äänettömänkin rukouksen. Olen kokenut sen itse, että Jumala on parantanut kipujani, vaikka olen rukoillut vain ajatuksissani parannusta häneltä.
Paljon siunausta ja terveitä päiviä sinulle!
