Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.
Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he niinikään vaelsivat ylös sinne juhlan tavan mukaan. Kun ne päivät olivat kuluneet ja he lähtivät kotiin, jäi poikanen Jeesus Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa sitä huomanneet. He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivänmatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja ystävien joukosta; mutta kun eivät löytäneet, palasivat he Jerusalemiin etsien häntä.
Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, jossa hän istui opettajain keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä. Ja kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.
Ja hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: ”Poikani, miksi meille näin teit? Katso, sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua.”
Niin hän sanoi heille: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?”
Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui. Ja hän lähti heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä.
Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.
– Luuk. 2: 41-52
Minusta tämä on ihana tarina, vaikka yleensä se ei ole hyvä asia, että lapsi katoaa vanhemmiltaan.
Tarina kertoo Jeesuksen ainutlaatuisuudesta, siitä, että hänellä oli jo lapsena syvällinen tieto taivaan valtakunnan asioista. Hän pystyi keskustelemaan aikuisten oppineiden kanssa, jotka hämmästelivät hänen ymmärrystään. Hän ymmärsi jo silloin paikkansa Jumalan omien keskuudessa.
Jeesus oli täysin ihminen ja täysin Jumala – jumalihminen – eli ’Jumala kanssamme’. Hän syntyi maailmaan viattomana, sellaisena kuin Aatami ja Eeva aluksi luotiin, ennen syntiinlankeemusta. Jumala tarkoitti ihmiskunnan olevan Jeesuksen kaltainen, synnitön ja Jumalaa kunnioittava. Kunnes sitten sielunvihollinen tuli eksyttämään ihmisen.
Sielunvihollisen vaikutusta on kaikki se maailman viha ja pilkka Jeesusta kohtaan, jota voimme Suomessakin nähdä yhä useammin median kautta. Vaikka pilkka kohdistuisi kristittyihin, se on pohjimmiltaan jumalanpilkkaa. Älä sinä ainakaan kuuntele sielunvihollisen kehoitusta, vaan avaa sydämesi Jeesukselle, joka on jo voittanut maailman.
Usko tekee onnelliseksi ja kukapa ei tahtoisi olla onnellinen?



